Musiikkiterapia, musiikkiterapeuttinen, itsetuntemusohjaus… Mistä on oikein kysymys ja mitä eroa näillä termeillä on keskenään?

Musiikkiterapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikkia hyödynnetään vuorovaikutuksen välineenä. Musiikkiterapia on aina ammatillisen koulutuksen saaneen terapeutin tarjoamaa ja sitä säätelevät tavoitteet, joita musiikkiterapialla halutaan saavuttaa. 

Sana ”musiikkiterapeuttinen” taas viittaa asenteeseen ja menetelmiin, jolla toimintaa toteutetaan. Se voi tarkoittaa esim. musiikinopettajan terapeuttista tapaa asennoitua opetettavaan aineeseensa ja oppilaisiinsa, terapeutin käyttämiä musiikillisia menetelmiä muutoin keskusteluun pohjautuvassa terapiassa tai vaikkapa varhaiskasvatuksen opettajan hyödyntämiä musiikin elementtejä lapsien tunnetaitojen opetuksessa. On hyvä tiedostaa, että kuka tahansa voi hyödyntää musiikkia terapeuttisesti työssään, kun taas varsinaista musiikkiterapiaa toteuttaa alalle kouluttanut musiikkiterapeutti. 

Itsetuntemusohjauksesta puhutaan, kun ei varsinaisesti ole kyse terapiasta, vaikka samojakin elementtejä toki löytyy. Itsetuntemusohjaus on rakenteeltaan terapiaa väljempi ja ohjaajasta riippuen ohjaukseen voidaan integroida hyvinkin laaja kirjo erilaisia menetelmiä. Tärkeintä on, että ihmisen pulma, oli se sitten työuupumus, ihmissuhdeongelmat tai yleinen tyytymättömyys omaan elämään tulee kuulluksi. Tavoite on aina se, että ihminen löytää ohjausta saatuaan lisää itseään ja alkaa kuulla juuri hänen omia tarpeitaan tarkemmin. Itsetuntemus lisääntyy ja oma elämänpolku alkaa kutsua. 

Musiikkiterapeuttinen itsetuntemusohjaus on siis musiikin keinoin toteutettavaa ohjausta kohti aidompaa itsetuntemusta. 

Musiikin ihmeellinen voima

Musiikilla on ihmeellinen – ja samalla jo lukuisin tutkimuksin todistettu voima vaikuttaa myönteisesti jokapäiväiseen elämäämme. 

Musiikki ei valikoi keneen se kohdistaa voimansa: jokaisen ihmisen fysiologinen perusta on otollinen vastaanottamaan musiikin hyvää tekevät vaikutukset. Musiikista hyötyvät niin vastasyntyneet keskoset kasvun tukena, leikki-ikäiset sosiaalisten taitojen oppimisessa, teini-ikäiset itsetunnon kasvattajana, aikuiset luovuuden ja merkityksellisen elämän luojana ja vanhukset vireystilan nostajana ja muistin ylläpitäjänä. Musiikki edistää aivoinfarktista toipumista, kuntouttaa monista neurologista sairauksista kärsiviä kuten Parkinson taudin potilaita ja helpottaa masennuksesta toipumista – vain joitain esimerkkejä mainitakseni. Musiikki on apuna monen lapsen oppimisvaikeuden selättämisessä, tunne-elämään ja vuorovaikutukseen liittyvissä pulmissa ja jopa traumojen hoidossa. 

Aiheesta musiikki hyvinvoinnin edistäjänä olisi helppoa kirjoittaa kokonainen artikkelisarja tai pitää monen kymmenen luennon kokonaisuus. Siinä mielessä koen lievää epätoivoa pyrkiessäni rajaamaan tämän tekstin fokusta riittävän tiiviiksi. Eri mahdollisuuksia hämmästellä musiikkia ja sen vaikuttavuutta olisi yltäkylläisesti. 

Musiikkiterapeuttinen itsetuntemusohjaus aikuisille

Valitsen tällä kertaa näkökulmakseni tavallisen työikäisen aikuisen hyvinvoinnin tukemisen musiikin avulla. Aikuisuuden kehitystehtäviksi ajatellaan usein itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, kykyä kannatella itse itseään ja kantaa vastuu tekemistään valinnoista. Myös pysyvä parisuhde ja vanhemmuus nähdään monille aikuisuuteen luonnollisesti kuuluviksi elementeiksi. 

Aikuisuuteen kuuluu myös kausia, jolloin ihminen alkaakin kyseenalaistaa tapaansa, jolla on aiemmin elänyt ja tällöin saattaa käynnistyä ns. ikäkausikriisi. Sen saattaa käynnistää vaikeudet ihmissuhteissa, työ- tai muusta johtuva uupumus, pitkittynyt stressi, sairastuminen tai yleinen tyytymättömyys, tunne ettei saa koko potentiaaliaan käyttönsä. Tällöin ihminen alkaa pohtia olisiko hänellä joitain muita vaihtoehtoja elää elämäänsä kuin se, miten hän on siihen asti elänyt. Tällainen elämänvaihe voi toisinaan kaivata ulkopuolisen ihmisen tukea. Musiikkiin pohjautuva itsetuntemusohjaus on tällöin yksi vaihtoehto lähteä tutkimaan tilannetta. 

Aina aikuisen itsetuntemusohjaukseen tulon syy ei suinkaan ole kriisitilanne. Ihminen voi olla tyytyväinen elämäänsä, mutta tuntea silti olevansa ikäänkuin jumissa. Hänellä voi olla tunne, ettei hän saa koko potentiaaliaan käyttöönsä tai hänen elämäntapansa eivät vastaa hänen perimmäisiä arvojaan.

Musikaalisuus

Monilla aikuisilla on ikäviä muistoja kouluaikojen musiikinopetuksesta laulukokeineen ja nokkahuilunsoittoineen. Ei ole ihme, että usean aikuisen mielikuva omasta musikaalisuudesta ei ole kovinkaan mairitteleva. Haluan kuitenkin ehdottaa jokaiselle avointa itsetutkailua sen suhteen, voisiko musiikki kaikesta huolimatta olla itselle voimavara, itsetuntemuksen väline ja yksinkertaisesti nautinnon lähde. Vaikka lapsuuden ja nuoruuden kokemukset musiikista olisivatkin olleet negatiivisia, saattaa musiikissa piillä huikea käyttämätön mahdollisuus uudenlaiseen itsetuntemukseen. Uskon siihen, että tärkein musikaalisen ihmisen merkki on hänen kykynsä kokea tunteita musiikkia kuunnellessaan. En ole koskaan tavannut ihmistä, jolta tämä taito puuttuisi. ¨

Ihmisille jotka ovat musiikin kanssa paljon tekemisissä jo entuudestaan, voi musiikkiin pohjautuva itsetuntemusohjaus olla nopea ja tehokas keino päästä ongelman ytimeen, kun työkalu on tuttu jo vanhastaan. 

Musiikki ja tunteet

Yhteinen oleminen musiikin äärellä on jo sinänsä tervehdyttävää ja lisäksi musiikin kyky osua suoraan tunteisiimme on ilmiömäinen. Onkin sanottu, että musiikki on ns. ohituskaista tunteisiimme, se on taiteenlajeista se, jolla on suurin vaikutus ja valta tunteisiimme. Musiikkia kuuntelemalla tai sitä itse soittamalla tai laulamalla voimme niin vahvistaa vallalla olevaa tunnetilaamme kuin pyrkiä vastakkaiseen tunnetilaan. Ärtyneinä voimme kuunnella meitä rauhoittavaa musiikkia ja yleensä rauhoitumme. Jos taas tahdomme voimistaa ärtymystämme (niitäkin tilanteita voi olla jos esim. haluamme ärtymyksestä käyttövoimaa jonkin ikävän asian tekemiseen), löydämme sillekin tunteelle sopivaa musiikkia. 

Kokeile itse

Hyvä omatoimikeino musiikin hyödyntämiseen tunteiden säätelijänä on laatia soittolista eri tunnetiloja silmällä pitäen. Voit tehdä listan surun hetkelle, vihan ja ärtymyksen hetkelle, ilon ja riemun tunteille jne. 

Jokaisen on tehtävä omat musiikkivalintansa itse, koska makumme on yksilöllinen. Toki muiden vinkkejä voi ja kannattaakin kokeilla, mutta olla kuitenkin uskollisin omille mieltymyksille, koska olemme kaikki omia erillisiä persooniamme. Tiedän ihmisiä, jotka saavat parhaiten unenpäästä kiinni kuunnellessaan raskasta rockia tai tekevät keskittyneesti töitä teknomusiikin säestyksellä.