Hengitys on itsestäänselvä tapahtuma, jota emme yleensä tule ajatelleeksi – ellei siinä ilmene ongelmia. Jos ongelmia jostain syystä syntyy, huomaamme hengityksen olevan keskeinen tekijä hyvinvoinnissamme.

Tietoinen hengittäminen

Hengitystä on usein luonnehdittu sillaksi kehon ja mielen välillä ja se onkin ainoa konkreettinen asia, joka toimii fysiologiamme ja psyykeemme välissä. Normaalisti hengitys on automaattista, mutta havainnoidessamme tietoisesti kehoamme, voimme tulla hengityksestä tietoiseksi. Meillä on valta vaikuttaa hengitykseemme, toisin kuin esim. verenkiertoomme. Tietoisuus hengityksestämme on oleellinen asia pyrkiessämme aktivoimaan parasympaattista hermostoamme eli rentoutumaan ja purkamaan stressireaktiotamme. Tietoisella syvään hengittämisellä voimme saada välittömiä, positiivisia vaikutuksia verenpaineeseen ja sydämen lyöntinopeuteen.

Hengittämällä hitaasti ja syvään hiilidioksidin määrä veressä kasvaa, jolloin verisuonet laajenevat. Se tarkoittaa sitä, että solut saavat enemmän verta ja elimistölle kulkeutuu lisää happea.

Pallea

Pallea on kylkikaarien alapuolella sijaitseva lihas. Se kiinnittyy kylkiluihin ja selkänikamiin sekä vatsa- ja lantionpohjanlihaksiin ja lonkankoukistajiin. Kun hengitämme sisään, pallea liikkuu alaspäin, jotta saamme lisää tilaa keuhkoihin. Uloshengittäessämme se työntyy ylöspäin auttaen ilmaa poistumaan keuhkoistamme.

Halutessamme aktivoida parasympaattista hermostoamme ja erityisesti sen vagus- eli kiertäjähermoa, on palleahengitys ensiarvoisen tärkeää. Vagushermo kiertää ympäri kehoa ulottuen aivorungosta kaikkiin tärkeisiin elimiin kuten sydämeen, keuhkoihin ja suolistoon.
Syvään hengittäminen hieroo siis kaikkia sisäelimiä ja sydäntä, tehostaen ja virkistäen niiden toimintaa.

Stressin aikaansaamat jännitykset lihaksissa ja ajallemme ominainen litteän vatsan ihannointi estävät pallean kunnollisen toiminnan ja tällöin hengitys muuttuu pinnalliseksi. Jopa liian kireät vaatteet voivat vaikeuttaa riittävän syvää hengitystä. Meidän olisi hyvä harjoitella päästämään irti ulkoisista vaateista, miltä meidän tulisi näyttää ja keskittyä omaan sisäiseen tuntemukseen itsestämme. Ohjaamalla omaa hengitystä hiljalleen oikeaan suuntaan, voi moni muukin asia elämässämme loksahtaa paikoilleen.

Kokeile palleahengitystä:

– Istu tai ole selinmakuulla rentouttaen hartiat.
– Laita kädet vatsan päälle ja sulje silmäsi.
– Tunnustele vatsan liikettä hengittäessäsi sisään ja ulos.
– Tunne sisäänhengityksellä miten vatsa nousee.
– Tunne ulkoshengityksellä miten vatsa laskee.

Hengityksen hyväksyminen

Kun hengitystään alkaa ajatella on tavallista, että sitä alkaa tarkkailla tavallista enemmän ja jopa pitää sitä jollain tavalla viallisena. Onhan hengitysharjoitusten tarkoitus usein aikaansaada muutos hengityksessä.

On kuitenkin hyvin tärkeää, ettei omaa hengitystä tuomitse millään tavoin ja ymmärtää, että hengitys muuntuu jatkuvasti suhteessa elämämme tapahtumiin. Jos hengitystä alkaa pakottaa, se ei tule muuttumaan positiivisempaan suuntaan. Luontevinta on oikeastaan ajatella, ettei minkään tarvitse muuttua. Yksinkertaisimmillaan kyse on sisäänhengityksellä vastaanottamisesta ja uloshengityksellä irtipäästämisestä.

Samalla kun sisään- ja uloshengityksen idea tuntuu yksinkertaiselta, siinä on kaikki. Siinä on koko maailmankaikkeuden perusmekanismi, jonka mukaan hengityksen välityksellä yhdymme maailmankaikkeuteen ja voimme luottaa siihen, että asiat järjestyvät ja me voimme vain hengittää.