Riippuvuus
Riippuvainen ihminen ei luota itseensä, eikä usko pärjäävänsä elämässään ilman muita ihmisiä. Olemme kaikki jollain tavalla riippuvaisia toisistamme, mutta riippuvuuden ollessa liiallista, on luultavasti kyse epäterveestä riippuvuuden tunnelukosta.
Liiallinen riippuvuus ilmenee esim. perheenjäseniin turvautumisena yksinkertaisissakin arkisissa askareissa. Pankkiasiat ja uudet kodin hankinnat voivat jäädä kumppanisi tehtäviksi koska et usko itse pystyväsi hoitamaan niitä. Vanhempasi ovat luultavasti edelleen korostuneen tärkeässä asemassa elämässäsi, etkä ole päässyt itsenäistymään heistä riittävästi. Omilla jaloilla seisova, itsenäinen aikuinen ei ole päässyt kasvamaan, joten lapsen kaltainen riippuvuus läheisistä on jäänyt elämääsi.
Vastuun ottaminen, päätösten tekeminen ja aloitekyky eivät luultavasti ole sinulle helppoja, etkä myöskään pidä haasteista niiden aiheuttaman epävarmuuden tunteen takia. Ahdistus on sinulle tuttu tunne, kun joudut normaaliin elämään kuuluvien päätösten ja aloitteiden äärelle ja siksi sysäätkin mielelläsi asiat muiden ihmisten vastuulle.
Ihmisen käyttäytyminen on toisinaan mutkikasta: riippuvuus saattaa ilmetä myös korostuneena itsenäisyytenä. Silloin ihminen käyttäytyy kuin ei tarvitsisi ketään, edes sen normaalin verran. Hän ei pyydä apua, vaikka se olisi aiheellistakin ja uskottelee itsellensä ja muille olevansa täysin riippumaton kaikesta toisiin ihmisiin liittyvästä.
Ihmisten välinen vuorovaikutus on aina kaksisuuntaista. Roolista johon riippuvainen on antautunut ei ole välttämättä helppoa murtautua ulos. Jos sinua on aina totuttu kohtelemaan kuin pientä lasta, joka ei pysty hoitamaan asioitaan itsenäisesti on ymmärrettävää, ettei muutos itsenäisempään suuntaan tapahdu hetkessä. Riippuvan läheisellä saattaa myös olla omat agendansa kohdella toista osaamattomana ja pystymättömänä. Voi siis olla helpottavaa tiedostaa, että toisenkin ihmisen tietynlainen ”holhoaminen” ruokkii omaa riippuvuutta.
Kun omaa riippuvaista käyttäytymistä alkaa muuttaa pieninkin askelin, muuttuu väistämättä myös se, miten sinua kohtaan käyttäydytään. Aluksi se luultavasti aiheuttaa ihmisissä hämmennystä, ehkä vastarintaakin. Ovathan ihmiset tottuneet siihen, että olet aina se tarvitseva ja epävarma. Joillekin läheisille saattaa syntyä tunne, ettei häntä enää tarvita mihinkään, ettei hän ole tarpeellinen. Ajan kuluessa ihmiset kuitenkin sopeutuvat ja vuorovaikutus tasoittuu terveelle tasolle.
Tulee ymmärrettäväksi, että jokaisella on omat asiansa ja lisäksi on yhteisiä, terveellä tavalla yhdessä jaettavia asioita.
