Musiikki – aivojen megavitamiini
Musiikkia on kuvattu aivojen megavitamiiniksi, eikä suotta. Nimitystä voidaan uskottavasti perustella niin tieteellisen tutkimuksen kuin yksilön kokemuksellisen musiikin kuluttamisen kautta.
Tutkijat uskovat, että ennen kielemme kehittymistä ihmisten vuorovaikutus perustui erilaisiin äännähdyksiin ja sointeihin, joilla kommunikoitiin ja välitettiin erilaisia tunteita toinen toisillemme. Kun puhe ajan kuluessa kehittyi, sen emotionaalinen puoli köyhtyi. Musiikissa nuo kaikki emootiot ovat kuitenkin edelleen olemassa, mikä osaltaan selittää musiikin merkittävyyttä tunteiden tulkkina.
Maailmassa ei ole yhtään kulttuuria, jossa musiikkia ei tavalla tai toisella olisi olemassa. Kyseessä on todella kaikkia koskeva laaja-alainen ilmiö, jonka hyödyistä nimenomaan aivojen kannalta on saatu nykyteknologian avulla paljon uutta tietoa.
Musiikin parissa oleminen, oli se sitten musiikin kuuntelua tai laulamista ja soittamista, vilkastuttaa aivojen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Tällä on useita suotuisia seurauksia ihmisen hyvinvoinnille:
- Tarkkaavaisuus paranee ja uuden oppiminen helpottuu
- Keskittymiskyky paranee
- Motivaatio lisääntyy
- Stressi vähenee ja mieliala paranee
- Ahdistuneisuus, masennus ja kipu helpottuvat
- Rentous/energisyys lisääntyy (tätä voi säädellä itse tiettyä musiikkia valitsemalla)
- Ylikerrokset laskevat: Verenpaine laskee, sydämen syke hidastuu, kortisoli- ja endorfiinitasot laskevat
- Tunteiden käsittely helpottuu
Ehdoton etu musiikin käytölle hyvän olon tuottajana on sen nopeavaikutteisuus. Välittömästi ihmisen kuullessa musiikkia, mieli ja keho alkavat synkronoitua musiikin tahtiin. Toisin sanoen, jos kaipaat rauhoittumista, laita rauhallista musiikkia soimaan ja tiedät rauhoittuvasi pian. Sama toimii tietysti toisinkin päin. Kun tarvitset lisää energiaa, kuuntele vain hetki nopeatempoista musiikkia ja energiatasosi ovat nousseet. Musiikin käyttöä ”lääkkeenä” puoltaa myös sen puhtaus ja luonnollisuus sekä edullisuus: sen käyttö ei aiheuta sivuvaikutuksia eikä maksa mitään.
Hyvän olon tuottamisen lisäksi musiikki on eräänlainen stimulantti osuen aivojen tunne-, kognitio- ja motorisiin alueisiin. Aivojen eri osat ovat erikoistuneet tiettyihin toimintoihin ja musiikin ihme onkin se, että sillä on kyky vaikuttaa näihin kaikkiin. Musiikin käsittelyssä ovat mukana lähes kaikki aivojen osat: aivojen syvät osat, aivokuoren alueet, otsalohko, ohimolohko ja päälohko sekä pikkuaivot.
Musiikin laaja-alaisuus selittää myös sen, että esim. sairauden tai onnettomuuden aiheuttaessa vaurioita joihinkin aivojen osiin, musiikki onnistuu silti vaikuttamaan positiivisesti ihmisen hyvinvointiin. Tämä selittyy sillä, että musiikilla on pääsy kaikkialle aivoihimme. Jos jokin osa aivoista on vaurioitunut, musiikki etsii tiensä sinne missä on edelleen terveyttä ja vastaanottavaisuutta.
Usein keskustellaan siitä, onko musiikin kuuntelu yhtä tehokasta hyvinvoinnin edistämisen suhteen kuin soittaminen ja laulaminen. Asia ei ole aivan mustavalkoinen, koska aivot käsittelevät näkemäänsä ja kuulemaansa eri järjestelmien kautta. Musiikkia tuottaessa keskittyminen tekemiseen voi olla täydellisempää kuin kuunneltaessa, koska mukana on kehon ja äänen hallintaa, motoriikkaa ja hengitystekniikkaa. Tiedonkäsittely ja muistikin ovat kovemmalla koetuksella kuin pelkästään kuunneltaessa musiikkia.
Kuitenkin on huomattava, että katsoessamme soittajaa, jonka sormet liikkuvat, katsojankin sormia liikuttavat alueet aktivoituvat aivoissa, vaikka katsoja istuisi aivan paikoillaan. Aivot siis käsittävät tilanteen niin, että katsoja soittaa. Tämä tekee kysymyksen siitä, onko soittajalla paremmat mahdollisuudet hyvinvointiin kuin katsojalla oikeastaan mahdottoman vastata.
