Tunteen ja järjen liitto: Tunnemieli, järkimieli ja viisas mieli
Pohdin alla olevilla videoilla tunteen ja järjen välistä liittoa etenkin tilanteissa, joissa järki ja tunne eivät aina tavoita toisiaan. Unohtamatta itsemyötätunnon merkitystä, joka ei ole aina helppoa, mutta olennaisen tärkeä opeteltava taito sallivuuden ja joustavuuden tiellä.
Me ihmiset kannamme usein uskomusta siitä, että ”mä nyt olen tällainen tunneihminen” tai että ”faktoihin perustuva maailmankatsomus on minulle ainoa oikea”. Näin sanoessamme asetamme itsemme kuitenkin tilanteeseen, jossa emme saa käyttöömme koko viisaan mielemme arsenaalia. Dialektisessa käyttäytymisterapiassa puhutaan järkimielestä, tunnemielestä sekä viisaasta mielestä, ja lähestynkin aihetta näiden termien kautta.
Jos ihmisellä on tahtoa ja motivaatiota, on viisas mieli täysin opittavissa oleva taito. Korostan sanaa taito tarkoituksella, koska kuten olemme elämämme aikana oppineet suhtautumaan asioihin tietyllä tavalla, meillä on myös mahdollisuus oppia tavoistamme pois. Tai ainakin oppia olemaan itseämme kohtaan hieman vähemmän mustavalkoisia ja suhtautumaan elämään enemmän sekä että-asenteella. Tunne ja järki eivät sulje toisiaan pois, vaan niistä löytyy yhtymäkohta, joka on meidän viisas mielemme.
Ensimmäinen video keskittyy tunteen ja järjen teoreettisempaan pohdiskeluun, kun kolme viimeistä sisältävät käytännöllisiä harjoituksia tunteen ja järjen välimaastossa tasapainoiluun.
Kaikkien harjoitusten ytimessä on tietoinen, läsnäoleva ja itsemyötätuntoinen mieli, joka on tie tasapainoon tunnesäätelyssämme.
