Toisinaan vaikeat tunteet ottavat meidät valtaansa ja tulee sanottua pahasti läheiselle ihmiselle tai oltua turhan tuomitseva työpaikan palaverissa. Saatamme tuntea ahdistusta tai epävarmuutta uuden asian edessä tai huolestua, jos lapsi ei tule ajoissa kotiin. Tämä kaikki kuuluu elämään ja on ihan normaalia.

Miksi sitten miettiä tunteita sen enempää ja vieläpä lukea niistä blogikirjoitusta?

Yleensä tunnistamme sen rajan, jolloin emme ole itse tunteidemme ohjaksissa, vaan tunteet vievät meitä ja silloin on hyödyllistä antaa asialle muutama ylimääräinen pohdintahetki. Tunteet saattavat toisinaan olla kohtuuttoman vaikean tuntuisia ja silloin niille on hyvä antaa hiukan lisähuomiota, jotta elämä voisi helpottua ja keventyä.

On hyvä huomata, ettei ole olemassa oikeita ja vääriä tunteita. Emme voi siis koskaan tuntea väärin. Kaikki tunteemme ovat aina oikeita. Ennemminkin voisi sanoa, että on olemassa helppoja ja vaikeita tunteita, jos mitään ryhmittelyjä on lainkaan tarpeellista tehdä.

Silloin kun vaikea tunne on hyvin suuri eli intensiivinen ja voimakas on yleensä syytä pysähtyä miettimään mistä se kertoo. Voi myös olla niin, että vaikea tunne herää hyvin nopeasti, etkä ehdi tekemään mitään, kun se jo syttyy. Toisaalta saatat palautua tunneryöpyn jälkeen varsin hitaasti takaisin ”omaksi itseksesi” ja jäädä pitkäksi ajaksi kuormittuneeseen tilaan.  Nämäkin ovat merkkejä siitä, että tunteiden säätelyn opettelu voisi tuoda helpotusta elämään

Ihmiset ovat erilaisia tunteiden säätelyssäänkin: toiset tarvitsevat rauhoittuakseen pysähtymistä, kun taas toiset kaipaavat fyysistä liikettä. Yhteinen nimittäjä onnistuneelle tunteiden säätelylle on kuitenkin tietoinen läsnäolo siinä, mitä sitten teetkin. Jos tunnet kaipaavasi liikettä esim. kävelylenkin muodossa, se kannattaa tehdä pyrkien samalla tietoisen läsnäoloon tilaan. Siihen voi auttaa esim. askelien laskeminen kävellessä tai oman hengityksen seuraaminen. Jos taas rauhoittuminen paikoilleen esim. hengitykseen keskittyen tuntuu paremmalta, voi siitäkin olla suurta hyötyä tunteen kanssa pärjäämisessä. Tärkeintä on ottaa ikään kuin askel taaksepäin siinä tilanteessa missä on, jotta voi nähdä kokonaiskuvan selkeämmin ja tunnustella rauhassa omaa oloaan. Voit ajatella katsovasi suurikokoista maalausta oikein läheltä, niin huomaat, ettet pysty näkemään koko teosta kovin tarkasti. Kun taas otat askeleen taaksepäin, kuva hahmottuu selkeämmäksi kokonaisuudeksi.

Ensiapuna vaikean tunteen kohdatessa voi pitää vaikkapa seuraavaa listaa:

  • Muista, että mikään tunne ei kestä ikuisesti. Tämäkin tulee menemään ohi.
  • Anna tunteen olla juuri sellainen kuin se haluaa olla.
  • Paikallista tunne kehossasi ja keskity siihen kohtaan hengittämällä suoraan tunteeseen.
  • Älä anna tunteelle ylimääräistä polttoainetta liioittelemalla sitä, älä myöskään vähättele tai yritä pienentää tunnettasi.
  • Muista, että tunteesi ei ole koskaan väärä. Se voi olla kohtuuttoman suuri tai vaikea, mutta se ei ole koskaan väärä.
  • Ajattele tunnettasi ohimenevänä pilvenä, joka ei tule pysymään ylläsi kovin kauaa. Se tulee joka tapauksessa menemään ohi.