”Tunteiden käsittelystä puhuttaessa emme voi ohittaa taiteiden – musiikin, kuvataiteen, tanssin ja valokuvauksen eheyttävää vaikutusta ja niiden mahtavia mahdollisuuksia tunnetyöskentelyssä.”
Päätin edellisen blogitekstini http://www.
lupaukseen pohtia taiteiden osuutta tunteiden maailmassa vielä tarkemmin. Luonteva valintani ensimmäiseksi taiteen alan edustajaksi on aina tunteita herättävä musiikki.
Musiikki – tunteiden tulkki
Saako tietty musiikki sinullekin kylmät väreet ja kyyneleet silmiin? Palaatko varmuudella muistoihisi, kun tuttu kappale soi autoradiosta? Palaako jokin vanha tuttu maisema elävänä mieleesi, kun kuulet musiikkia, joka on liittynyt tähän paikkaan? Yhdistätkö tietyn ihmisen ja musiikin toisiinsa? Onko sinulla jokin luottobiisi, jonka tiedät toimivan tilanteessa kuin tilanteessa?
Kyllä, valtaosa meistä tunnistaa itsensä ylläolevista kysymyksistä, eikä ihme.
Musiikilla on nimittäin ilmiömäinen kyky osua suoraan tunteisiimme. Onkin sanottu, että musiikki on ns. ohituskaista tunteisiimme. Musiikki on tunteidemme tulkki omaten valtavan voiman osua suoraan ”tunnehermoomme”. Perusta musiikin vaikuttavuuteen löytyy aivoistamme: musiikki osuu laajoihin aivoalueisiin, myös juuri niihin jotka käsittelevät tunne-elämäämme. Erityisesti aivojen ns. limbinen järjestelmä vastaa tunteiden säätelystä.
Musiikkia kuuntelemalla tai sitä itse soittamalla tai laulamalla voimme niin vahvistaa vallalla olevaa tunnetilaamme kuin pyrkiä vastakkaiseen tunnetilaan. Ärtyneinä voimme kuunnella meitä rauhoittavaa musiikkia ja yleensä rauhoitummekin. Jos taas tahdomme voimistaa ärtymystämme (niitäkin tilanteita voi olla jos esim. haluamme ärtymyksestä käyttövoimaa jonkin ikävän asian tekemiseen), osaamme etsiä sillekin tunteelle sopivaa musiikkia.
Äänestä musiikiksi
Seuraavassa kuvaan äänen matkan tunteitamme koskettavaksi musiikiksi aivojen näkökulmasta. Oion mutkia aika ronskisti, toivoen ydinviestinä säilyvän kuitenkin sen, kuinka ihmeellinen systeemi musiikin kokemisen taustalla piilee. Ja se systeemi on meissä kaikissa!
Äänen matka korvakäytävästä tärykalvon ja kuuloluiden kautta korvaan ja siitä ohimolohkon kuuloaivokuorelle ei vielä sisällä kokemusta varsinaisesta musiikista, vaan musiikin kokemiseen tarvitaan aivojen useita eri osa-alueita. Musiikin hahmottamiseen tarvitaan ohimolohkoa sekä päälaki-ja etuotsalohkoa. Limbinen järjestelmä vastaa tunteiden säätelystä ja musiikkiin liittyvistä muistoista, musiikin rytmi aktivoi liikeaivokuoren alueita ja laulun sanat puolestaan kielellistä havaintojärjestelmää.
Kokeile itse
Voimme tietoisesti käsitellä vaikeaa tunnettamme ja elää sen läpi kuuntelemalla tai soittamalla musiikkia, joka vastaa tätä kokemaamme tunnetta. Kun musiikki on tehnyt tehtävänsä, voi vaihtaa kuuntelemansa musiikin sellaiseen, joka on hiukan kauempana alkuperäisestä tunteesta. Näin itseään voi hiljalleen hivuttaa kohti neutraalimpaa olotilaa ja päästää irti alkuperäisestä vaikeasta tunteesta. Kuinka yksinkertaista, edullista ja kaikkien saatavilla olevaa mielenterveyden hoitoa!
Toinen hyvä omatoimikeino musiikin hyödyntämiseen tunteiden säätelijänä on laatia soittolista eri tunnetiloja silmällä pitäen. Voit tehdä listan surun hetkelle, vihan ja ärtymyksen hetkelle, ilon ja riemun tunteille jne. Jokaisen on kuitenkin tehtävä omat musiikkivalintansa itse, koska makumme on täysin yksilöllinen. Toki muiden vinkkejä voi ja kannattaakin kokeilla, mutta olla kuitenkin uskollisin omille mieltymyksilleen. Kukaan muu ei voi tietää musiikkimakuasi paremmin kuin sinä itse.
